Kiven tekstistä maurimaiseksi tarinaksi
Tekstin laajuus oli tärkeä kysymys Seitsemän koiraveljeksen synnyssä. Aleksis Kiven kirjahan on suurromaani muutenkin kuin vain kansalliselta merkitykseltään – muhkea teos kuvaa veljesten elämää yksityiskohtaisesti ja pitkältä ajalta yhteensä satojen sivujen verran. Tavallinen kuvakirja, jonka tekemiseen Mauri käyttää noin vuoden, puolestaan on yleensä noin 40-sivuinen. Seitsemään koiraveljekseen sivuja kertyi lopulta yli kaksinkertainen määrä, ja silti Kiven tarinasta piti Maurin laskelmien mukaan karsia pois 97 prosenttia. Tarina ja kuvat kehittyivät rinnakkain.
– Piirtäessä näkyy, minkä verran tekstiä sivuille mahtuu, Mauri kertoo.
Kaikki tärkeimmät tapahtumat oli toki saatava mukaan – mitä olisi Seitsemän veljestä ilman lukemaan opettelua lukkarin tuvassa, hurjaa pakoa Hiidenkivelle tai tappelua Toukolan poikien kanssa? Samoin Mauri halusi mukaan Aleksis Kiven omaperäistä kielenkäyttöä, sen ajan sanoja ja sanontoja.
– Seitsemän veljestä on täynnä tosi herkullista kieltä. Kiven tyyli on sellainen, että hän käyttää neljä riviä siihen, minkä nykykieli sanoisi puolella rivillä. Minulle sellainen mutkikas tyyli sopii, olen sen verran koukkuinen luonne.
Tilanpuutteen ja lapsilukijoiden takia tekstiä oli kuitenkin pakko karsia ja lyhentää.
– Se oli tosi kinkkinen kysymys. Uskaltaako suuren Aleksis Kiven pyhää kieltä mennä sorkkimaan? Loppujen lopuksi oli kuitenkin pakko poistaa välistä sanoja ja suoristella sanajärjestyksiä, Mauri toteaa.
Maurilla on romaanissa monta pientä suosikkikohtaa, jotka hän olisi halunnut kirjaan.
– Kaikki suosikkini eivät kuitenkaan mahtuneet mukaan. Yksi sellainen on Kolistimen ukko, joka vastaa aina kaikkeen ”häh”. Kun ukko tulee veljeksiä vastaan, seuraa tosi absurdia sanailua. Ukko piti kuitenkin jättää pois. Sen sijaan Tammiston Kyösti mahtui mukaan. Kyöstin huuto tappelua pakenevien veljesten perään on silkkaa älämölöä. Se on melkein kuin Nyrok City -sarjakuvasta!
Lopullisen tekstin määrän ja sisällön hionta kesti kauan. Se oli vielä kesken, kun kuvat olivat jo valmiina. Lopputulos on pitkälti Aleksis Kiven kynästä, mutta onpa mukana muutama täysin tuulesta temmattukin lause. Juonikin on parissa kohdassa muuttunut, ihan pikkuisen vain. Siinä haastetta tarkkaavaiselle lukijalle!


