Mauri Kunnaksen ensimmäiset Seitsemän veljestä -muistot liittyvät 1960-luvun jouluihin. Edvin Laineen ohjaama elokuva katsottiin televisiosta joka joulu.

Aleksis Kiven romaaniin Mauri ihastui opiskeluaikoinaan. Maalaiselämän kuvaus viehätti pikkukaupungin poikaa. Kun Mauri myöhemmin alkoi töitä tehdessään kuunnella radiosta nauhoitettuja kuunnelmia ja jatkojännäreitä, Yleisradion Seitsemän veljestä -kuunnelmasarja soi taustalla yhä uudestaan.

– Kuuntelimme sen vaimon kanssa läpi vähintään kerran vuodessa, joskus jopa kolme kertaa. Enää ei tarvitse, osaan sen ulkoa, Mauri kertoo.

Mauri perehtyi romaaniin muutenkin ja tunsi teoksen pian läpikotaisin. Vuosien mittaan oma versio Seitsemästä veljeksestä alkoi houkutella. Kansalliset klassikot eivät olleet häntä ennenkään pelottaneet: Koirien Kalevala ilmestyi jo vuonna 1992.

– En tosin ollut varma, saisiko Seitsemästä veljeksestä lastenkirjan. Viinanjuonti arvelutti, samoin Viertolan härkien teurastus. Riitelyä ja sadattelua sen sijaan en kavahtanut.

Ensimmäiset luonnokset Seitsemään koiraveljekseen syntyivät jo pari vuotta ennen varsinaisen kirjanteon aloittamista. Se, että kirjan valmistumisvuoteen osui muun muassa Aleksis Kiven elämästä kertova elokuva, oli sattumaa.

– En ole kovin paljon perehtynyt Aleksis Kiven henkilöön. Pelkäsin, että liika tieto lopettaisi oman innostuksen.

Seitsemän veljestä -romaanin aikakauteen ja maisemiin Mauri sen sijaan oli perehtynyt jo ennestään. Koiramäki-kirjat nimittäin sijoittuvat vain pari vuosikymmentä myöhempään aikaan kuin Kiven romaani, ja Koiramäkiä varten Mauri oli tehnyt laajan ja yksityiskohtaisen taustatyön: miten siihen aikaan pukeuduttiin? Mitä syötiin? Miten rakennettiin? Miten sytytettiin tuli? Mutta vielä tarvittiin lisää taustatyötä...